maanantai 27. maaliskuuta 2017

Kristallipallo

Tehtiin Harrin kanssa Sketchupilla kristallipallo pöydällä.  Hankalinta oli pöydänjalkojen välisen tyhjän tilan saaminen, sillä vähän väliä pala jalasta pyyhkiytyi vastakkaiselta puolelta.

Näen tumman muukalaisen...




Kohti ääretöntä: Penkit

Kirjastolle teimme myös kaksi penkkiä koivusta. Koivu kestää kulutusta paremmin kuin MDF, joten vaihdoimme siitä lennosta. Aloitimme noin 52 mm paksusta koivulankusta, jotka sahasimme 150 cm +työvara ja 160 cm+ työvara pitkiksi pätkiksi alkukatkaisusahalla. Sahasimme myös paloja, joista pystyimme tekemään penkeille jalat. Tämän jälkeen siirryime särmäsahalle jolla särmäsimme lankut oikohöylään sopivammiksi.

Särmättyä puuta
Särmäyksen jälkeen suoristimme yhden leveän puolen lankusta niin, että sen pystyi työntämään läpi tasohöylästä. Tasohöylällä höyläsimme puut puhtaiksi molemmin puolin, minkä jälkeen suoristimme yhden sivun oikohöylällä suoraan kulmaan. Suoristamisen jälkeen siirryimme tarkistuspyörösahalle ja sahasimme puutavarasta 48mm leveitä rimoja. Kantapään kautta opin, että työntökapuloiden kunto kannattaa tarkastaa aina, ettei vaneri katkea ja työntävän käden sormi iskeydy 90 asteen kulmassa olevaan, teräväksi höylättyyn koivulankkuun.

Sormia syövää koivua

Tehtyämme sopivan määrän rimoja tarkistimme syiden suunnan ja aloimme tehdä liimalevyä. Pienen väärinkäsityksen takia teimme levystä ensin 30 cm leveän, vaikka sen piti olla 40 cm leveä, jotta kirjastolla olevat istuintyynyt mahtuvat penkin alle. Liimalevyn aloitimme etsimällä sopivia puristuspaloja levyn päälle ja reunoille, jotteivät puristimet jättäisi ikäviä jälkiä puuhun. Tämän jälkeen kaikki muut paitsi ulommainen käännettiin 90 astetta niin, että sahapinta osoitti ylöspäin. Tämän jälkeen levitimme puuliimaa sivuille ja käänsimme puut taas oikein päin liiman jäädessä puiden väliin. Tämän jälkeen puristimme vaakatasoiset puristimet löyhästi, laitoimme painopuut levyn päälle ja puristuksiin, ja kiristimme sivulla olevat puristimet loppuun.

liimaa vailla olevia jalkoja
Liimauksen jälkeen tajusimme mittamokamme ja jouduin lisäämään muutaman riman reunaan, jotta saavuttaisimme 40 cm leveyden. Tämän liimauksen kuivuttua kaikki kappaleet menivät lävitse tasohöylästä niin monta kertaa että pinta oli tasainen ja paksuus 31 mm. Tämän jälkeen kappaleet vielä hiottiin leveänauhahiomakoneella kunnes paksuus oli 30mm.


Vailla uusia rimoja, muutoin valmis
Istuinlevy puristuksissa





















Hiomisen ja höyläämisen jälkeen penkkien istuimet ja jalat sahattiin mittaan. Tarkistuspyörösahalla tuli pikkuinen ongelma tikun jumituttua terän koloon ja estäessä yhtä jaloista liikkumasta terän yli. Kyseiseen jalkaan tuli palojälki ja kittaamista vaativa lommo. Penkkiin tuli vielä kolmion malliset koivuvaneriset tukipalat, jotta penkki varmasti kestäisi lasten riekkumisen vuodesta toiseen.

Ennen jalkojen kiinnittämistä istuimeen, vanereihin ja jalkoihin piti tehdä Lamelloille sopivat kolot. Käyttämämme lammellot olivat kokoa 20, jotta tukipita-ala olisi mahdollisimman suuri. Lamellokolojen jälkeen oli vuorossa penkin jalkojen kiinnittäminen. Jalat kiinnitettiin istuimeen 75 x 4.2 kokoisilla ruuveilla ja puulimalla. Jotta liima olisi kunnolla puristuksissa ja jalka suorassa, oli jalan takana tukipala joka puristettiin istuimeen ja jalkaan ennen ruuvien laittoa mutta liiman levityksen jälkeen. Liiman kuivuttua poistin tukipalat ja käänsin penkin jalat ylöspäin, jotta vanerikolmio saataisiin kohdilleen.

Ennen kuin pystyin aloittamaan lammellojen kiinnittämisen, piti kolmiolle tehdä puristinpala, jotta sitä saataisiin puristettua yhtä aikaa sekä sivulle että alas. Pala tehtiin samasta 19mm vanerista, josta kolmion malliset tuetkin oli tehty. Ensimmäisen puristuksen jälkeen sivulle tulevan puristimen koloa piti leventää, jotta samaan koloon mahtuisi myös alaspäin puristava puristin.


Tukipala ja tukikolmio ennen 1. puristusta

Kun kaikki kolmiot olivat paikallaan, oli aika kitata. Käytimme Vaku 30 yleispakkelia sekä Dalapro Finea. Ruuvinkannat, oksankohdat ja elohiirestä johtununut lamellokoneensyömä täytettiin Vakulla ja pienemmät naarmut ja hankaumat Dalaprolla.























Dalapro Fine


Kuivunutta Vakua


Märkää Vakua
Kun molemmat kitit olivat kuivuneet, jyrsin kaikki terävät kulmat pienimmän pyöristysterän kanssa. Kun tämä oli tehty, alkoi suuri hiontaoperaatio. Kaikki yli tulevat kulmat, liima ja kitti piti saada tasaiseksi. Aluksi käytin Makitan nauhahiomakonetta ja viimeistelin hiomisen Mirkan epäkeskopyöröhiomakoneella ja 150 hiomapaperilla.

Hiotut penkit vailla maalia
Pohjamaalin jälkeen
 Hionnasta penkit menivät kakkosille maalattaviksi. Pohjamaali oli tavallista A-pohjaa, lopullinen maalipinta C-pohjaan sekoitettua Teknosin väripastaa. Penkeistä, aivan kuten raketin ikkunanpielistä, tuli tummansiniset. Jotta pinta ei olisi liian koruton, siihen töpöteltiin mustalla kuusikulmioita, jotka olivat viimeinen askel ennen penkkien valmistumista.

Valmiit penkit



torstai 23. maaliskuuta 2017

Taustakuvatalo

Tämän talon kanssa oli mystisiä ongelmia. Ennen Kerkytheaan vientiä ja renderöintiä kaikki näytti olevan loistavasti, mutta kun kuva vietiin Kerkytheaan, syntyi mystinen raja taustalla näkyvien puiden yläpuolelle. Todennäköisin syy on se, ettei PNG ei ollut tarpeeksi hyvin syvätty, eli alkuperäinen kuva ei ollut kunnolla tehty. Lopputulos renderöinnin kanssa näyttää tältä.


Octo-valaisin

Tehtiin Sketchupissa Octo-valaisin. Tätä mallia ei ole olemassa, valitettavasti.

Siellä killuu

Lampun tekeminen oli hyvin jännää sketchupin kaaduttua. Hetken olin jo sulkemassa koko ohjelmaa kun ei vastaa teksti alkoi nostaa epätoivoa. Harri sanoi ei, joten en sulkenut.

keskiviikko 15. maaliskuuta 2017

Järvimaisema

Teimmä Harrin tunnilla järvimaisemaa käyttäen Erode-työkalua ja Stampia, jolla teimme tien. Taivaat latasimme Kerkytheaan kirjastoista ja tallensimme Kerkytheaan.

Ilman valmista taivasta

Taivas tekee aika paljon maisemaan

maanantai 13. maaliskuuta 2017

Kohti ääretöntä: Ohjauspaneeli

Raketin sisälle on tulossa ohjauspaneeli, jossa on erilaisia virikkeitä lapsille. Iina ja minä aloimme aivoriihessä miettiä erilaisia vaihtoehtoja, joista valikoituivat liukupalapeli, rullat joissa on numeroita ja määränpäitä, vipu ja näppäimistö. Seuraava vaihe oli tehdä pienoismallista piirros paperille oikeassa koossa niin, että saisimme selville kaikkien tulevien jiirien kulmat.

Taiteellinen kuva piirroksesta

Piirtämisen ja mittailun jälkeen hahmottelimme 19mm paksulle MDF-levylle kuinka paljon tilaa palaset veisivät ja teimme katkaisulistan kaikista osista, joita olivat kaksi sivua, etu- ja takalevy, paneeli ja kansilevy. Sahasimme tarkistuspyörösahalla osat irti, ja tämän jälkeen eteemme tuli pulma. Tarkistuspyörösahan terä ei kääntynytkään 67,5 astetta, jotka olisimme jiiriin tarvinneet. Hetken pohdittuamme oivalsimme, että terä kääntyy 22,5 astetta, jolloin jäljelle jäi 67,5 astetta.

Lamellojen tarkistusta
Ohjauspaneeli laitettiin kasaan Lamelloilla, joille Iina teki kolot minun poissaollessani. Päätimme laittaa kiinni etu- ja takapaneelin sivupaloihin, mutta paneelin ja kannen jätimme irti, jotta voimme tehdä paneeliin virikkeet helposti.

Suuri liimausoperaatio

Kohti ääretöntä: Runkopuuhia

Raketin runko alkoi valmistua varmoin ottein. Kahden ohuen koivuvanerin väliin tarvittiin kehikko, joka tehtiin 18 mm paksusta havuvanerista. Kaaret ulko- ja sisäpuolen väliin jyrsi Elmo, ja kaarien valmistuttua alkoi kiivas kokoaminen Kaksi kaarta liitettiin yhteen lyhyellä kaarevalla kappaleella ja yhteen raketin rungon puolikkaaseen tarvittiin yhteensä 14 kaarta, eli 7 kerrosta kaaria.



Kaarien väliin muut olivat minun sairaana ollessani tehneet koolaukset kertopuusta, joita liitettiin runkoon yksi jos toinenkin. Kertopuu oli halkaistu 48mm paksuksi, jotta se sopi yhteen kaarien reunan kanssa. Toiseen rungonpuolikkaaseen ei tarvinnut tehdä ihmeellisiä muutoksia, mutta se jota minä olin kasaamassa, tarvitsi kohdan ovelle. Oven korkeuden matkalle tuli kolme kaarta, joista piti poistaa sopivan kokoinen palanen.



Kun kaikki koolaukset olivat tiiviisti paikoillaan 5x40 Torx-ruuveilla, muut alkoivat levyttää kehikkoa ja minä rakentaa ovea. Ovi tehtiin samalla tekniikalla kuin runkokin, eli pystypuiden väliin kaaria, joiden väliin koolaukset ja levy päälle. Olin saanut koolaukset ja kaaret sekä pystypuut, kun kaarinakki kupua varten napsahti minulle. Luokkatoverini Nea alkoi tehdä kanssani kaarilaskelmia ja Iina otti kontolleen oveni.

Ensimmäisen kaaren jyrsintää

Väen ollessa vähissä minusta tuli pääjyrsijä ja Nea jatkoi kehikon levytystä Pinjan kanssa. Samaan aikaan Iina ja Elmo kittailivat ovea ja valmista kaaren puolikasta ja jyrsivät reunat siisteiksi. Pääjyrsijän tehtävää hieman hidasti koneen vaihto ärpäkämpään malliin ja uuden mallin käytön opettelu.

Puolilevytetty ovi


Maalia vaille valmis!
Kittinä emme käyttäneet vaku 30 yleispakkelia toisin kuin tintamareskiin ja Päämaja- kylttiin, vaan veteensekoitettavaa tasoituslaastia, jota on helppo hioa myös käsin. Kittaamisen jälkeen Iina alkoi sahata ikkuna-aukkoja runkoon. Aukot ovat niin isot, että lapsi mahtuu niistä läpi eikä jää jumiin.

Oveton puoli pystyssä lähes kitattuna

Ovellinen puoli levytettynä